Julkisuudessa kohistaan lastenvaunuista. Ihmisen mieli on
semmoinen, että se assosioi omavaltaisesti. Sallinette, että laitan tämän
runon, joka alun perin on julkaistu kokoelmassani Alaskan runot (2001).
MUSTAT LIPUT RADALLA
Vauvat värikkäissä lämpöhaalareissa
ovat formulakuskeja.
Työnnän Bar-tallin vaunua.
Olen surullinen perheenisä:
lähikaupan myyjällä on musta silmä.
Sanomalehti putoaa luukusta:
kaverini kasvot koristavat uutista.
Itsemurhat tehdään öisin.
Ilkka Koposelle (1973–1998)
2 kommenttia:
Muistan Ilkkaa edelleen. Runosi on koskettava.
L
Kiitos, L!
Jostain syystä minulle on viime aikoina tullut mieleen eräs loppukesän päivä Helsingissä. Istuttiin Ilkan kanssa Espan penkillä ja puhuttiin oikeastaan kaikki asiat maan ja taivaan välillä. Aurinko paistoi säästeliäästi, syksy teki tuloaan.
Lähetä kommentti