Olen punkin kukkaislapsi. Kun punkräminä rynnisti Suomeen, olin 15 tai 16. Se oli otollinen ikä ottaa omat aivot käyttöön. Punkin asenne oli se, ettei tarvinnut tyytyä siihen, mitä muut tekivät ja tarjosivat sinulle – voit yhtä hyvin itse pistää asioihin vipinää ja sisältöä.
Vaikka punk terminä kului ehkä loppuun, asenne ja ajatus
asioihin vaikuttamisesta jäi. Se on kannatellut minut kohta 60-vuoden ikään. Oi
kristus! Minä heräsin kirjoittamaan, siitä tuli kutsumukseni – lukiossa tiesin
olevani kirjailija.
Kirjoitin romaania, mutta lauseet vääntyivät runoiksi.
Niitä palkittiin valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa. Siitä oli vielä
pitkä matka kirjailijaksi. Voi sanoa, että kesti 20 vuotta kirjailijana
olemisen ideasta tulla kirjailijaksi.
Ensimmäiset julkaisut lehdissä ja antologioissa
1980-luvun alussa eivät tuntuneet oikein miltään, oma nimi piti saada kirjan
kanteen. Se oli tavoite, mutta ei millä tahansa keinoin – minulla oli oma
näkemykseni, mitä suomenkielinen kirjallisuus voi olla. Se oli sukua rapakon
takana syntyneelle beatille ja kokeilevalle kirjallisuudelle.
Kun oma ääni löytyi, loppu kävi helposti.
***
Runoteokset
Nauru pimeästä huoneesta (1994)
Tupakoiva munkki (1996)
Show Time (1998)
Alaskan runot (2001)
Pyhä kankkunen (2004)
Hard Core (UK, 2006)
Englantilainen keittiö (2007)
Amerikkalainen parranajo. Runot 1994–2009 (2009)
Haitin runot (2013)
Ranskalainen suudelma (2016)
Maitoa ja alkoholia (2020)
Romaanit
Suomi-sarja:
Noustiin kellareista (2014)
Julkinen eläin (2015)
Kuumat raiteet (2017)
Päässä nykii (2019)
Helter Skelter (2021)
Aina nälkä (ilmestyy 2022)
Turun Hannunniitussa 17.1.2022
