Minä, Enzo Ferrari ja Yoko Ono

 

KUKKOA VIINISSÄ

 

Täytän vuosia,

juhlin syömällä vaimoni kanssa

kukkoa viinissä.

18-vuotiaana

Joensuun Rantakylän

ostarilla

sain perääni huutoja

koska olin punkkari

ja hämy.

R-kioskista ostin

Uusi Laulu -lehden

ja luin jutun

lesboista, homoista

ja transuista.

Kuuntelin Velvet Undergroundia

ja punkkia,

kiinnostuin beat-kirjailijoista.

Tiesin syntyneeni pojaksi

joka rakasti tyttöjä,

kaupunki vain oli väärä.

Tutkin kirjastossa

New Yorkin karttaa

ja sijoitin rockklubit

oikeisiin kortteleihin.

Laitoin Ramonesin soimaan.

Ostin Alkosta lonkeroa

ja pyöräilin pakkasessa

kaverini luokse Kuusitielle.

Väittelimme politiikasta

ja uskonnosta.

Kaverini laittoi pipon päähän

ja minä sammuin vessaan.

 

               Turussa 18.2.2021 

***

Runo copyright Tapani Kinnunen

Kuva copyright Juho Juntunen ja Tapani Kinnunen

 

Yhteiskunnan vihollinen nro 1

 

Olen oppinut ymmärtämään, että kirjailijan duuni vaatii myös joutilaisuutta. Koko ajan ei voi kirjoittaa hiilihanko persuuksissa. On kuitenkin taas se aika, kun odottelen seuraavan kirjani ensimmäistä taittoa tsekattavaksi. Siitä on vielä matkaa valmiiseen kirjaan, sen on määrä ilmestyä loppukeväästä.

 

https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-kirjallisuus/kevat-2021-kotimainen-kaunokirjallisuus-ainakin-nama-186-kirjaa-julkaistaan/ 

 

Olen ostanut vahvaa olutta jääkaappiin, muutaman pullon viiniä varastoon – meinaan nauttia täysin siemauksin tulevasta saunaillasta.

 

Viime vuoden kohokohtani oli tietysti kymmenennen runokokoelmani Maitoa ja alkoholia (Enostone, 2020) ilmestyminen. Arvosteluja ilmestyi kiitettävä määrä, vieläpä järjestään varsin positiivisia – en taida enää olla yhteiskunnan vihollinen numero yksi, joka viikonloppuisin potkii kaupungilla puolustuskyvyttömiä mummoja katuun ja vie niiden rahat.

 

Maitoa ja alkoholia kannattaa tilata suoraan kustantajalta:

 

https://enostone.fi/tuote/kinnunen-tapani-maitoa-ja-alkoholia/ 

 

”Kinnusen runot: pöly nousee, savanni tömisee!” Kauko Röyhkä.

 

***

 

En mene tarkemmin tänä vuonna julkistettavaan romaaniini, se on Suomi-sarjan toiseksi viimeinen teos. Toimii omana kirjanaan, tietysti, taatusti erilainen taas kuin aiemmat.

 

https://aamuset.fi/artikkeli/5114759/Mun+huudeilla+Rikkinainen+kopiokone+oli+Tapani+Kinnusen+ensikosketus+Varissuohon 

 

Odotan, että tulee perjantai ja pääsen saunomaan. Ulkona on lumimyrsky.

 

Turun Hannunniitussa 21.1.2021  

  

Hei, me suolataan!

 

”Herrojen kanssa ei kannata alkaa riidellä. Siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää”, runoilija Sirkka Turkka sanoi minulle Hotelli Palacen aulabaarissa 2000-luvun alussa. Olimme esiintymismatkalla Tallinnassa. Minun runokokoelmani Alaskan runot oli saanut kummallisen arvostelun valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä, ja olin lähettänyt lehteen pienen vastineen, joka myös julkaistiin.

 

Ei siitä mitään pahaakaan seurannut. Arvostelija on nykyisin kaverini ja arvostan häntä ihmisenä ja kirjailijana. Huteja tulee jokaiselle.

 

Nyt kirjallisissa piireissä kohistaan Hesarin Antti Majanderin kirjoittamasta kritiikistä, jossa hän lyttää yhden Finlandia-palkintoehdokkaan.

 

En ole lukenut kirjaa, joten minun on vaikea ottaa kantaa. Kirjan kustantaja ei ole mikään perinteisistä suurista kustantamoista – se ei siis ole WSOY, Otava tai Tammi. Pienempien kustannustalojen yltäminen Finlandia-ehdokkaaksi saattaa häiritä joitakuita.

 

***

 

Esiinnyn TS Kirja -klubin aluksi Turun Kaupunginteatterin lämpiössä 26.11.2020. Illan teemana on ”Omakuva” ja Tuomo Karhun ja Niina Revon haastateltavina ovat Selja Ahava ja Jussi Seppänen.

 

https://teatteri.turku.fi/turun-kaupunginteatteri/ohjelmisto/ts-kirja-klubi

 

Seuraava keikkani on Kinnunen vs. Kinnunen Turun Bar Ö:ssä 10.12.2020. Se on samalla historian ensimmäinen yhteisesiintymiseni vanhemman tyttäreni kanssa.

 

Luen Bar Ö:n illassa varmaan runoja alussa mainitsemastani Alaskan runoista sekä Pyhästä kankkusesta ja Englantilaisesta keittiöstä. Kokoelmien runot on kirjoitettu, kun tyttäreni olivat lapsia. Yllätysnumeroita tietysti kuullaan myös. Tyttäreni on sanonut ykskantaan ”suolaavansa minut”. Hän on tullut isäänsä.

 

 

Turun Hannunniitussa 22.11.2020

 

 

Valonpilkahduksia marraskuun hautaan

 

Nostalgia on paskaa! Joskus on kuitenkin syytä matkailla ajassa, jotta ymmärtää nykyaikaa ja tulevaa.

 

Maitoa ja alkoholia -runokokoelmani arvosteluja on alkanut ilmestyä. Miikka Laihinen kirjoittaa Turun Sanomissa 3.11.2020:

 

”Ilmaisun siistiytyminen suhteessa varhaistuotannon rokkenrolliin ei onneksi tarkoita runon tylsymistä. Kinnusen kielen rytmi on edelleen säksättävän tylyä ja varjot jyrkkiä. Teoskokonaisuus on tiivis eikä täyteainesta ole nimeksikään.”

 

https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/5120381/Kirjaarvio+Tapani+Kinnusen+runoissa+varjot+ovat+jyrkkia+ja+huumori+banaalia++ronskit+nuoruudensakeet+rikastavat  

 

Esa Mäkijärvi kirjoittaa Demokraatissa 2.11.2020:

 

”Kinnunen ei tosin tiettävästi enää esiinny ilman paitaa ja sukkahousut päässä, kuten joskus, mutta säilyy sitkeästi osana turkulaista undergroundia. Hänellä ei ole valtavirtaan kiinnostusta eikä asiaa.”

 

https://demokraatti.fi/kirja-arvio-katujen-mies-turun-runoaija-tapani-kinnunen-haluaa-yha-uida-vastavirtaan   

 

***

 

Alussa mainitsemaani mennyttä sivutaan hieman Aamuset-lehden haastattelussa. Työskentelin pitkään osa-aikaisena kirjastotyöntekijänä Varissuon kirjastossa Turussa. Juttu ei ole maksumuurin takana:

 

https://aamuset.fi/artikkeli/5114759/Mun+huudeilla+Rikkinainen+kopiokone+oli+Tapani+Kinnusen+ensikosketus+Varissuohon  

 

Jano-lehdessä juttuni Runoudesta, rockista ja kuolemattomuudesta:

 

http://www.janolehti.fi/no10/tapani-kinnunen.htm 

 

***

 

Lopuksi vielä vastaperustetun Verde-verkkolehden toimituksen kirjavinkeistä:

 

”Kinnusen uusin runokokoelma ei petä. Tuttu poljento, rosoiset kuvat, tiivis kerronta ja vahva elämän maku luovat turvallista pysyvyyden tunnetta näinä epävarmoina aikoina.”

 

https://verdelehti.fi/2020/10/29/mita-suomen-pitaisi-lukea-ville-hytonen/ 

 

Virossa nykyisin asuvan kirjailijakollegani Ville Hytösen mietteitä julkaisussa laajemmin sekä hänen lukusuosituksiaan.

 

***

 

Maitoa ja alkoholia on kätevintä tilata suoraan kustantajan verkkokaupasta:

 

https://enostone.fi/tuote/kinnunen-tapani-maitoa-ja-alkoholia/   

 

 

Turun Hannunniitussa 3.11.2020 

Taidetta nollabudjetilla

 

Teimme nollabudjetilla kaksi videota yleiseen levitykseen Youtubessa.

 

https://www.youtube.com/watch?v=xePvguAmLgM  

 

https://www.youtube.com/watch?v=ZMajsJNBsak  

 

Idea lähti kulttuurin sekatyömies Harri Holpilta, jolla oli ajatuksena viedä Turun kaupunginorkesteri Turun torimonttuun. Ei niin, että orkesteri olisi niin huono, vaan koska se monttu keskellä Turkua oli niin suuri. Olisi hienoa nähdä ison orkesterin soittavan sinfoniaa keskeneräisessä torityömaan kuopassa.

 

Hanke muuttui. Holppi kysyi, lähtisinkö lausumaan runoja torimonttuun viittomakielen kuoron kanssa. Hänellä ja Markku Innolla oli vastaava proggis Down By The Laituri -festivaaleilla Turussa 1990-luvun puolivälissä Vanhan Suurtorin tienoilla.

 

Kuoro ei toteutunut, mutta kaksi erinomaista viittomakielen tulkkiopiskelijaa Malla Sarpo ja Ruut Salo saatiin Diakonia-ammattikorkeakoulusta mukaan.

 

Turun torimonttu vaihtui legendaariseen Masan Baariin, jota vanha kaverini Jore Airola oli alkanut pitää. Masan Baari ei Turussa esittelyjä kaipaa, muille juttu tuosta M. A. Nummisenkin ylistämästä kuppilasta linkissä:

 

https://www.turkulainen.fi/paikalliset/1224820 

 

Sitten tuli korona. Niinpä toisessa videossa minulla ja viittojilla on maskit naamassa. Tämä hanke olisi voitu toteuttaa suurella rahalla, ja jälki olisi varmasti hiotun hohdokasta. Nyt homma tehtiin punkhengellä nollan euron budjetilla.

 

Molempiin videoihin saa halutessaan tekstityksen Youtuben alapalkista.

 

Ari-Matti Ruuska kuvasi ammattimiehen ottein.

 

 

Turun Hannunniituussa 6.10.2020 

 

POSTIKORTTI RUNOILIJALTA

Maitoa ja alkoholia ilmestyi, ja nyt pidän nenänvalkaisuviikkoja. Ensimmäisenä printtilehteen arvostelun runokokoelmastani kirjoitti Tommi Aitio. Juttu julkaistiin Kauppalehdessä – kyllä, Kauppalehdessä! Olin jo ajatellut, että takana ovat ajat jolloin pankkiirit ja patruunat menivät työpäivän jälkeen ravintolaan ja alkoivat puhua runoudesta ja taiteesta. Kirjailijat puhuivat rahasta – ja taitavat puhua siitä yhä.

 

Jätkäpoikarunoilija Tapani Kinnusella on maine katujen kaljupäisenä kovanaamana, mutta ihmeen herkeästi hän kirjoittaa myös lälläriaiheista. Paitsi että Kinnuselle rakkaus on kaikkea muuta kuin mamiskamaa…

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viiden-tahden-rakkaustarinat/930d333a-6acf-47bf-b79e-9fe699de1c12  

 

***

 

Jo kirjanjulkistuspäivän aamuna syntymäkaupunkini Joensuun sanomalehti Karjalainen vyörytti kolmen kulttuurisivun voimalla:

 

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/259766  

 

Siinä on haastattelua, kainalojuttua ja huikeaa kuvamateriaalia. Valitettavasti maksumuurin takana.

 

***

 

Kirjavinkeissä on retee kritiikki:

 

https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/kinnunen-tapani/  

 

***

 

Lähetin kappaleen Maitoa ja alkoholia kirjailija Pekka Kejoselle, kun Vilppulan suunnalla ollut viime aikoina hiljaista. Järkytykseni oli melkoinen, kun sain muutama päivä kirjan postittamisen jälkeen Pekka Sairasen välityksellä tiedon Kejosen poismenosta. Jäin miettimään, ehtikö postini koskaan perille.

 

Hätkähdin, kun postiluukusta putosi isokokoinen postikortti, jonka käsialan tunnistin ilman lukulasejani. Siinä Pekka Kejonen kiitti kirjasta ja toivotti hyvää jatkoa. Postileiman päiväys oli 9.9.2020. Seuraavana päivänä Kejonen siirtyi yläkerran runo- ja kalavesille.

 

Turun Hannunniitussa 30.9.2020

 

 

 

PÖLY NOUSEE, SAVANNI TÖMISEE

Maitoa ja alkoholia on painossa. Se on kymmenes runokokoelmani, mutta en ikinä näköjään totu tähän tilanteeseen. Olen tulisilla hiilillä. Helvetin lieskat menevät lävitseni. Entä jos jokin menee pieleen? Olen nähnyt painajaisia, joissa posti tuo kirjoja kotiini folioon pakattuna kuin pizzan jämiä.

https://www.youtube.com/watch?v=Y4AU8dcvb4U  

Kirjan julkkarit pidetään tiistaina 8.9.2020 Bar Ö:ssä (Turku) klo 18.00–21.00. Samalla julkistetaan Eija Tammiston toinen runokokoelma sekä Mari Lindqvistin esikoisromaani. Trubaduuri Mikael Öhman esiintyy. Kustantaja Kalle Niinikangas haastattelee.

***  

Lauantaina 5.9.2020 olen iltapäiväkeikalla Lahden Runomaratonilla.

http://runomaraton.fi/runomaraton-2020/  

Syksyn muista esiintymisistä ei tähän hätään enempää. Seuraan koronatilanteen kehittymistä.

***  

Olin kesän alussa pienessä haastattelussa. Join toimittajan kanssa punaviiniä Samppalinnanpuiston näköalapaikalla Turussa ja juttelimme samalla kirjallisuudesta, astronauteista, koronasta, vaipoista, internetistä, rockmusiikista, presidenteistä, matkustamisesta… totuudesta ja valehtelemista.

https://levonillelaskenluojani.podbean.com/e/95-tapani-kinnunen/ 

***

Maitoa ja alkoholia tilattavissa kustantajan verkkokaupasta kukkaroystävälliseen hintaan:

https://enostone.fi/tuote/kinnunen-tapani-maitoa-ja-alkoholia/   

Turun Hannunniitussa 20.8.2020