Oli hurja,
jännittävä tunne esiintyä monisatapäisille yleisölle Turun Kirjamessujen
”Suomalaisen runon ääni” -tilaisuudessa viime viikonloppuna. Liki tunnin
pituisessa keskustelussa esitettiin myös runoja, vedin Punkkarit-runon stagella seisaaltaan. Puntti ei kuitenkaan
vipattanut, niin keskittynyt olin esitykseeni.
Valtaisa auditorio
tuli tietysti täyteen, koska tilaisuus oli koottu Jenni Haukion kokoaman antologian Katso pohjoista taivasta (Otava, 2017) ympärille. Jenni oli mukana
keskustelemassa samoin kuin kustannustoimittaja Anja Salokannel. Keskustelua johti varmaotteisesti Anna Kortelainen. Hän läväytti kaikkien
aikojen luonnehdinnan 90-kiloisesta Tapani
Kinnusesta. ”Sinäkin kun olet tuommoinen tuberkuloottinen ansarikukka…”,
Anna aloitti.
Se sai yleisön
repeämään.
Keskustelutilaisuus
sai paljon kehuja vielä tiistaina Helsingissä, jossa olin paikalla, kun Suomen
Kirjailijaliiton 120-vuotishistoriikki Kivelle
perustettu (Otava, 2017) julkistettiin. Tasavallan presidentti kunnioitti
tervehdyksellään tilaisuutta. Sauli
Niinistö oli paikalla myös lauantaina runouskeskustelussa, kylläkin epävirallisissa
merkeissä.
***
PUNKKARIT
En ollut nuorena jouluihminen,
makasin huoneessani kuunnellen
Genesistä ja Queenia.
Pohdin elämän tarkoitusta.
Vanhempani pakenivat
hulluuteen ja työhön,
Eino Grön ja lauantaitanssit
olivat heidän juttunsa.
Menetin monta Englannin liigan
toista puoliaikaa
hävittyäni äänestyksen kanavasta.
Lopulta he myöntyivät ostamaan
uuden television,
putkiradiosta olin jo tehnyt
vahvistimen
Ibanez Les Paulille.
Nyt tyttäreni kuuntelevat
samoja levyjä,
häviän äänestykset kanavista
kolmen naisen taloudessa.
Marsuille annoin uhallani
nimet Iggy ja Rotten
vaikka ne on tyttöjä.
(Copyright Tapani
Kinnunen, Haitin runot, Savukeidas
2013)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti