sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Vuoden Kiila -palkinnon perustelut ja puoliksi tyhjä valkoviinipötikkä

Palasin Turkuun Vuoden Kiila -palkinnonjakojuhlista. Hauskaa oli, punaviini ei loppunut kesken. Hannu Salama, Jouko Turkka, Rosa Liksom... on mahtavaa olla osa tätä ketjua!

Tässä linkki, josta perustelut kokonaisuudessaan löytyvät:



"Tapani Kinnunen (s. 1962) on Joensuussa syntynyt, mutta jo useita vuosia Turussa vaikuttanut runoilija, romaanikirjailija ja esittävän runouden edelläkävijä Suomessa.
Kinnunen tunnetaan sanansa tarkkaan valitsevana kirjailijana ja räjähtävänä esiintyjänä, joka on noussut koti-Suomen runouslavojen lisäksi esiintymään useasti niin Virossa kuin Englannissakin. Kinnusen tuotannon selkärangan muodostavat runokokoelmat, joista ensimmäinen, Nauru pimeästä huoneesta, julkaistiin vuonna 1994, ja viimeisin, Haitin runot, vuonna 2013. Viime aikoina Kinnunen on julkaissut kaksi omaelämäkerrallista romaania, Noustiin kellareista (2014) ja Julkinen eläin (2015). Kinnunen kirjoittaa rehellisesti, kuvaa asiat kuten ne tapahtuivat ja on runoudessaan useasti kuvannut yhteiskunnan vähäosaisten ja laitapuolen kulkijoiden elämää, kertonut betonista, lastulevystä ja teräsvillasta rakennetuista unelmista.

Perusteluissaan Kiila ry:n johtokunta toteaa muun muassa, että molemmat palkitut Yousif Haddad ja Tapani Kinnunen, ovat määrätietoisesti kehittäneet kirjallista näkemystään ja tinkimättömästi kulkeneet omanlaiseensa taiteelliseen suuntaansa."

Turun Sanomien juttu:



HS:n maininta: 



Pronssinen veistos jököttää nyt keittiönpöydällä koko perheen ihasteltavana. Valkoviinipötikkä on puoliksi tyhjä tai puoliksi täysi. Kiilan puheenjohtajan ojentama kukkakimppu täydentää kokonaisuuden.

Kippis! 




Ei kommentteja: