Olen hienolla tuulella. Pistin neljän kuukauden
virkavapaa-anomuksen vetämään, vaikka minulla ei ole tiedossa mistään rahaa
tuoksi ajaksi. Aion kuitenkin runnoa kirjallisen duunin kasaan kevään aikana,
joskus on toimittava raa’asti tunteella.
Olen iloinen ystävistä ja hyvistä kavereista. Hytösen
Villeä näen aina vain harvemmin, kun hän muutti Tallinnaan – ystävyys ei
ole kuitenkaan kiinni minkään maan rajoista. Ateljeekriitikkoni Timo
Lappalainen antoi palautetta Kertomuksesta. ”On ihmisiä, jotka eivät tästä
pidä…” hän aloitti, ”mutta on myös niitä jotka tästä varmasti pitävät.”
Ota tuosta selvää. Homma on kuitenkin hoidettava.
Sitten Mingustien salaliitto: Markku Kaskela, Petteri
Paksuniemi ja minä diggaamme kovasti Charles Mingusin tuotannosta –
tuo ”mingustit” on Kaskelan heitto, johon on helppo tarttua. Jonkinlainen
veljeys velloo jazzukko Mingusin ympärillä, häneen kulminoituu monta asiaa.
Heppu ei ollut ihmisenä sieltä helpoimmasta päästä, mutta jätti jälkeensä pirun
upeaa musiikkia.
Toivotan Hyvää vuotta 2014 kaikille ystäville, kavereille,
tutuille ja satunnaisille vastaantulijoille. Monta mielipidettä, yksi maailma.
Ugh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti