sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Noustiin kellareista - arvosteluja

 Noustiin kellareista -romaanista kirjoitettua:


”Kinnuseen voi luottaa, häntä eivät trendit heiluttele.” (Kimmo Rantanen, Turun Sanomat)

Noustiin kellareista -romaanille tuntuu olevan tilausta. 1970- ja 1980-lukujen taitteen punkkarit, diinarit ja hämyt ovat sittemmin varttuneet vankkaan keski-ikään, jolloin nuoruutta saatetaan peilata uudesta näkökulmasta ja suhteessa omiin jälkeläisiin.” (Matti Komulainen, Suomen Kuvalehti)

”Kaunokirjallisista nuoruuskuvauksista, Hamsunin Nälän kaltaisista ”nuoren miehen Odysseioista” Noustiin kellareista eroaa sikäli, että kirjan minä on niukasti kommentoiva ja analysoiva nuori, ei vanhan kirjailijan alter ego, jonka kaksikymppiseen suuhun voi sijoitella keski-ikäisen elämänviisauksia.” (Suonna Kononen, Karjalainen)

”Kinnunen kuvaa nuorten punkkareiden elämää 1970-luvun lopulta lähtien niin hersyvästi että hetken ajan voi kuvitella eläneensä pienjulkaisujen, c-kasettidemojen ja musiikkilehdistön kultakaudella.” (Anita Hartikainen, Lumooja)

”Lähin vertailukohta lienee Kauko Röyhkä, mutta Kinnusen lause on Röyhkääkin suorempaa ja tiukempaa.” (Marko Korvela, Tiedonantaja)

”Topias Kettunen on siis Kinnusen alter ego, ja kovin moni asia Noustiin kellareista -romaanissa on totta.” (Tomi Tuomaala, Keskisuomalainen)

”Topias antautuu tuoreiden tuulien vietäväksi; soittaa punk-bändissä ja haaveilee kirjailijan urasta.” (Lauri Simola, Kulmakunta)

”1970- ja 80-lukujen taitteen diy- ja punkkulttuuriin saadaan elävä katsaus. Keksityt ja todelliset henkilöt kohtaavat ja kommunikoivat kirjan sivuilla vaivatta. Kari Peitsamo, Pelle Miljoona ja Ismo Alanko vetävät keikkoja, ja Joensuun nuoriso on ihmeissään mutta ennen kaikkea innoissaan.” (Jukka Vuorio, Voima) 

”Itseään etsivä Topias on kaikessa haparoivuudessaan valloittava hahmo.” (Martta Kaukonen, Iltalehden Ilona-liite)

"Jos on lukenut Tommi Liimatan Jeppiksen, kannattaa perehtyä myös Tapani Kinnusen ensimmäiseen romaaniin." (Tommi Aitio, Salon Seudun Sanomat)

"Teoksen voima on paikallisuudessa." (Eija Komu, Karjalainen)

”Pelkästään Vessel Umpio- ja Äpyli ja Utu ptrui tänne prutui -yhtyeiden mainitseminen saa veden herahtamaan vanhan uuden aallon ystävän kielelle.” (Jari Mäkelä, SUE)

”Toimii!” (Otra Romppanen, Mana Mana ja Psychoplasma)    

torstai 8. tammikuuta 2015

Sarjakuvarock

Runot iskivät takavasemmalta. Proosa on nyt vaiheessa ja lepää hetken. Runot on kirjoitettava pois kuleksimasta, muuten ne tulevat painajaisina uniin.


Maailma on mätä. Aseet puhuvat kirjoitetun (tai piirretyn) tekstin yli. Kun savu hälvenee, tekstit näkyvät taas. Ne kestävät pitempään kuin aseet ja pommit. Tiedän kuulostavani naiivilta, mutta olen mieluummin hyvä, yksinkertainen ihminen kuin aseisiin uskova kusipää.