perjantai 26. lokakuuta 2018

Meri pauhaa minussa

Palasin pieneltä kirjoitus- ja lomamatkalta Hanian kupeesta, Kreetalta. Minulla on salainen paikka, jossa runot syntyvät vaivattomasti. En tiedä mikä siinä on, mutta kahden viikon aikana kirjoitin seitsemän säilyttämisen arvoista runoa. Se on sama kuin kahden vuoden saldo Suomessa. Kirjoitan siis runoni hitaasti, vaikka ne syntyvät sitten lähes kertavedolla.

Meri pauhaa nyt minussa ja sinikantisessa vihkossani. Kirjoitan runot edelleen ensin kuulakärkikynällä ruutupaperille, tapa jolla aloitin lukiossa 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

***

Hania on nyt tapetilla kotimaisessa kirjallisuudessa, kun Anja Snellmanin uunituore romaani Kaikkien toiveiden kylä (WSOY, 2018) sijoittuu kaupunkiin ja sen lähistölle.

Luen teoksen, kun aika on kypsä. Oma vanha kamuni asuu kaupungissa, hän meni sinne talonmieheksi reilu viisi vuotta sitten, eikä ole sen jälkeen poistunut kulmilta kuin kerran uusimaan vanhaksi menneen passinsa Ateenaan.

Talonmiehen hommia Pitkä-Jussi teki talven verran ennen heittäytymistään oloneuvokseksi ja kirjoittajaksi.

Hän on mitä parhain opas, kun vierailen kaupungissa. Pitkä-Jussi tietää kaikki Hanian salakapakat ja turisteilta suljetut korttelit.

*** 

Reissussa ollessani sain viestin, jossa oli linkki vuoteen 1998, aikaan ennen lavarunousbuumia. Oli kolmannen runokokoelmani Show Time (Sammakko, 1998) julkistusviikko Turussa. Olin myös vieraillut pääkaupungissa Kaken Pesula -televisio-ohjelmassa sekä valtakunnan pääuutislähetyksessä puhumassa katurunoudesta. Silloin nämä genrejaot tulivat, vierastin aluksi ”katurunous”-termiä, joka minuun liitettiin, mielestäni kirjoitin vain viriiliä runoutta tutkijankammio-runouden sijaan.

Esitän videopätkässä Show Timesta runot Roskaa ja Uudet kalusteet. Äänessä on myös Kapakkakarnevaalien tiedottaja Jari Nikkola, kuvissa vilahtavat runoilija Esa Hirvonen sekä Sammakon Seppo Lahtinen ja Riikka Majanen.

Kandee katsoa!


Turun Hannunniitussa 26.10.2018

Ei kommentteja: