keskiviikko 30. syyskuuta 2020

POSTIKORTTI RUNOILIJALTA

Maitoa ja alkoholia ilmestyi, ja nyt pidän nenänvalkaisuviikkoja. Ensimmäisenä printtilehteen arvostelun runokokoelmastani kirjoitti Tommi Aitio. Juttu julkaistiin Kauppalehdessä – kyllä, Kauppalehdessä! Olin jo ajatellut, että takana ovat ajat jolloin pankkiirit ja patruunat menivät työpäivän jälkeen ravintolaan ja alkoivat puhua runoudesta ja taiteesta. Kirjailijat puhuivat rahasta – ja taitavat puhua siitä yhä.

 

Jätkäpoikarunoilija Tapani Kinnusella on maine katujen kaljupäisenä kovanaamana, mutta ihmeen herkeästi hän kirjoittaa myös lälläriaiheista. Paitsi että Kinnuselle rakkaus on kaikkea muuta kuin mamiskamaa…

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viiden-tahden-rakkaustarinat/930d333a-6acf-47bf-b79e-9fe699de1c12  

 

***

 

Jo kirjanjulkistuspäivän aamuna syntymäkaupunkini Joensuun sanomalehti Karjalainen vyörytti kolmen kulttuurisivun voimalla:

 

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/259766  

 

Siinä on haastattelua, kainalojuttua ja huikeaa kuvamateriaalia. Valitettavasti maksumuurin takana.

 

***

 

Kirjavinkeissä on retee kritiikki:

 

https://www.kirjavinkit.fi/kirjailijat/kinnunen-tapani/  

 

***

 

Lähetin kappaleen Maitoa ja alkoholia kirjailija Pekka Kejoselle, kun Vilppulan suunnalla ollut viime aikoina hiljaista. Järkytykseni oli melkoinen, kun sain muutama päivä kirjan postittamisen jälkeen Pekka Sairasen välityksellä tiedon Kejosen poismenosta. Jäin miettimään, ehtikö postini koskaan perille.

 

Hätkähdin, kun postiluukusta putosi isokokoinen postikortti, jonka käsialan tunnistin ilman lukulasejani. Siinä Pekka Kejonen kiitti kirjasta ja toivotti hyvää jatkoa. Postileiman päiväys oli 9.9.2020. Seuraavana päivänä Kejonen siirtyi yläkerran runo- ja kalavesille.

 

Turun Hannunniitussa 30.9.2020

 

 


 

Ei kommentteja: