tiistai 10. lokakuuta 2017

Tuberkuloottinen ansarikukka

Oli hurja, jännittävä tunne esiintyä monisatapäisille yleisölle Turun Kirjamessujen ”Suomalaisen runon ääni” -tilaisuudessa viime viikonloppuna. Liki tunnin pituisessa keskustelussa esitettiin myös runoja, vedin Punkkarit-runon stagella seisaaltaan. Puntti ei kuitenkaan vipattanut, niin keskittynyt olin esitykseeni.

Valtaisa auditorio tuli tietysti täyteen, koska tilaisuus oli koottu Jenni Haukion kokoaman antologian Katso pohjoista taivasta (Otava, 2017) ympärille. Jenni oli mukana keskustelemassa samoin kuin kustannustoimittaja Anja Salokannel. Keskustelua johti varmaotteisesti Anna Kortelainen. Hän läväytti kaikkien aikojen luonnehdinnan 90-kiloisesta Tapani Kinnusesta. ”Sinäkin kun olet tuommoinen tuberkuloottinen ansarikukka…”, Anna aloitti.

Se sai yleisön repeämään.

Keskustelutilaisuus sai paljon kehuja vielä tiistaina Helsingissä, jossa olin paikalla, kun Suomen Kirjailijaliiton 120-vuotishistoriikki Kivelle perustettu (Otava, 2017) julkistettiin. Tasavallan presidentti kunnioitti tervehdyksellään tilaisuutta. Sauli Niinistö oli paikalla myös lauantaina runouskeskustelussa, kylläkin epävirallisissa merkeissä.


***


PUNKKARIT


En ollut nuorena jouluihminen,
makasin huoneessani kuunnellen
Genesistä ja Queenia.
Pohdin elämän tarkoitusta.
Vanhempani pakenivat
hulluuteen ja työhön,
Eino Grön ja lauantaitanssit
olivat heidän juttunsa.
Menetin monta Englannin liigan
toista puoliaikaa
hävittyäni äänestyksen kanavasta.
Lopulta he myöntyivät ostamaan
uuden television,
putkiradiosta olin jo tehnyt
vahvistimen
Ibanez Les Paulille.
Nyt tyttäreni kuuntelevat
samoja levyjä,
häviän äänestykset kanavista
kolmen naisen taloudessa.
Marsuille annoin uhallani
nimet Iggy ja Rotten
vaikka ne on tyttöjä.

(Copyright Tapani Kinnunen, Haitin runot, Savukeidas 2013)



Ei kommentteja: