Vierailin Lahden kansainvälisessä
kirjailijakokouksessa. Edellinen kerta oli 2001. Tasaisen vauhdin taulukolla
seuraava kerta on 2033. Olen silloin 71 vuotta. Luultavasti yhä potkin lavalla
mikrofoneja seiniin, en vain enää muista minkä takia.
Puutarhajuhlissa puhuttiin, että tämä oli
ensimmäinen kerta, kun Helsingin Sanomat ei lähettänyt edes kesätoimittajaa
tekemään raporttia kokouksesta. Helsingistä on pitkä matka Lahteen, Turusta
selvästi lyhyempi, koska Jaakko Mikkola
teki ansiokkaita juttuja kokouksesta Turun Sanomiin.
Esitin ravintola Tirrassa runojani parinkymmenen
vuoden takaa. Syynä vanhojen runojen esittämiseen oli Anselm Hollon aikoinaan tekemät käännökset. Yleisö ymmärsi suomea
ja englantia.
Paljastin yleisölle, että alla olevassa runossa ”Saarikoski”
on paitsi runoilijan, myös paikan nimi. Saarikoski sijaitsee Siikaisissa, josta
Reijo Mäki on kotoisin.
Lahden kokouksen kirjailijavieras Andy Willoughby tulkitsi runoni
englanniksi. Taisimme heittää yleisön sekaan tuolin.
---
SAARIKOSKI
Matkalla Poriin
juon Koskenkorvaa
pullonsuusta.
Runoilija kuskina.
Sininen Mazda.
Kusen hankeen
taukopaikalla.
Katson hirvenjälkiä.
Metsässä voisi asua
jos olisi viinaa.
(runokokoelmasta Tupakoiva
munkki, 1996)
SAARIKOSKI
On my way to Pori
I drink Finlandia vodka
straight from the bottle.
A poet is driving.
A blue Mazda.
At a rest stop
I piss in the snow.
Look at moose tracks.
As long as you had some booze
you could live in these woods.
(käännös Anselm Hollo)
Turun Hannunniitussa 21.6.2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti