keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Palautetta betonin ja asfaltin keskeltä

Vähän jännitti, mitä Noustiin kellareista -romaanissa esiintyvät todelliset henkilöt sanovat kirjasta. Kyllä he meinaan sieltä itsensä tunnistavat. Toistaiseksi kukaan ei ole loukkaantunut – tai ainakaan ääneen sitä minulle sanonut.

Mahtava aikamatka nuoruuteen. Juuri tuollaista se oli! 

Lukiessani muistin kaikki sun jutut Brightonin reissustasi, etenkin sen kun luit otteita päiväkirjasta mulle ja Esalle teidän takapihalla. Samoin kaikki nuo muistot Hassisen koneesta, Peitsamosta ja Veltosta!  Mieleeni tuli elävästi ne Joensuun syksyt, pimeys ja puiden lehdet sateen liukastamalla tiellä, kirjasto, ....”

On tullut myös aikalailla palautetta tyypeiltä, jotka eivät kirjan todellisista tapahtumista tiedä mitään – eivätkä ole tunteneet meikäläistä, kun olin nuori ja rasavilli.

osOnnittelut Geelle hienon kirjan kirjoittamisesta! Hyvin elämänmakuinen tarina, jossa on paljon tuttuja nimiä menneisyydestä. Se nosti muistoja mieleen.
En malttanut laskea sitä käsistäni ennen viimeisen sivun viimeistä pistettä. Hyvä tuotos!
Kiitos, kun sain ostaa sen.
ti muistoja mieleen.
En malttanut laskea sitä käsistäni ennen viimeisen sivun viimeistä pistettä. Hyvä tuotos!
Kiitos, kun sain ostaa sen. 
Näin kirjoittaa muuan jalkapallokannattaja. Minut tunnetaan heidän joukossaan G:nä, nimi tulee nimimerkistäni Ginnunen.

Indierockpunkmetalzine Sue kirjoitti hienon arvostelun tuoreessa numerossaan:


Oukei, ja kun vielä kaikkien indierockareiden kuningas Otra Romppanen sanoo kirjasta, että se ”toimii”, niin selustani on turvattu.

Voin keskittyä uusiin haasteisiin – horisontissa siintää kertomuksen itsenäinen jatko-osa… siihen on kuitenkin liian aikaista vielä mennä… ehkä kirjoitan runoja.



Ei kommentteja: